Highway 1

Palautimme lauantaina vuokra-auton San Franciscon lentokentälle ja päätimme lähteä samalla pienelle ajelulle uudella autolla.. reitiksi muodostui lopulta alla näkyvä pätkä Half Moon Bayn kautta Highway 1 pitkin Santa Cruziin ja sieltä takaisin Sunnyvaleen.


Reittikartta. Klikkaamalla suurempi versio.


Ensimmäinen etappi oli siis San Franciscon lentokenttä (A) -> Half Moon Bay (B). Reitti vuorten yli oli tosi vaihteleva aina 10-kaistaisista moottoriteistä pieniin, mutkitteleviin vuoristoteihin. Joulusesonki oli näkyvissä vuorillakin, sillä joulukuusia tuntui menevän todella hyvin kaupaksi. Kuusia myytiin suoraan "kasvatuspenkeistä" joista sai valita itselleen sopivimman, joka sitten kaadettiin ja teipattiin auton katolle. Toinen sesonkituote on kurpitsa, joten jokaisen kuusimyymälän vieressä olikin kurpitsafarmi..

Half Moon Bay oli mukava pikkukaupunki jossa kävimme hieman jaloittelemassa. Koiria ei harmittavasti saanut viedä näköalarannalle, joten lähdimme etelään Highway 1 pitkin Santa Cruzia (C) kohti.





Jep. Maisemissa ei ollut valittamista.



Pysähdyimme Pigeon Pointin majakan kohdalla ja kävimme ihmettelemässä valtameren rantaa. Rannalla tuuli melkoisesti ja muistimmekin aamu-tv:n ilmoitukset yli 20 jalan korkuisista aalloista. Ilma oli kuitenkin lämmin joten vietimme rannalla puolisen tuntia.



Pidimme matkalla vielä yhden huoltotauon ennen Santa Cruzia (C). Koko noin 50 mailin pätkä oli tosi vaihtelevaa ja mukavaa ajettavaa: välillä mentiin tiheiden metsien läpi ja noustiin korkeille vuorille, jonka jälkeen laskeuduttiin alas lähes rantaan niin että hiekka pölisi. Santa Cruz tulikin vastaan melkein liian nopeasti..



Santa Cruzin rantaa päälaiturin molemmin puolin. Santa Cruz on vähän suurempi yliopistokaupunki, jossa oli hienon näköisiä asuinalueita ja mukavia puistoja. Ja tietysti paljon rantaa täynnä surffaajia ja rantalentiksen pelaajia, vaikka näin marraskuun lopussa rantakausi ei olekaan kuumimmillaan..

Viimeinen pätkä oli vuorten yli Santa Cruzista (C) takaisin Sunnyvaleen (D) Highway 17 pitkin. Nykyaikaisella autolla liikkuminen navigaattoreineen ja parkkikameroineen on niin helppoa ettei ajamiseen tule useinkaan kiinnitettyä kovin paljon huomiota. Siihen ei tarvitse tosissaan keskittyä - paitsi tällä reitillä.

Highway 17 nopeusrajoitus on 65 mailia tunnissa, joka on siis hieman yli 100km/h. Tie kuitenkin mutkittelee paljon ja useimpiin mutkiin tultaessa rajoitus muuttuu 45, 35 tai jopa 25 mailiin tunnissa. Liikenteen nopeus siis vaihtelee paljon matkan varrella, esimerkiksi nopean mutkan jälkeen liikenne voi olla lähes pysähdyksissä seuraavaa mutkaa varten. Highwaylla voi myös tulla vastaan villieläimiä kuten peuroja tai vuorileijonia ja lisäksi talvikuukausina korkeimmille kohdille saattaa sataa hetkittäin lunta, päivittäisen sumun lisäksi. Highway 17 on myös melko vilkas joten sitä pidetäänkin yhtenä alueen vaarallisimmista teistä. Tässä jonkun kaverin video "Highway 17 kolmessa minuutissa".


Paluumatkallamme liikennettä ei ollut liikaa ja olosuhteet olivat hyvät, joten ajaminen oli helppoa ja älyttömän hauskaa. Suurimpana ongelmana olikin nopeusmittarin lukeman nouseminen liian korkealle.. Highway 17 kulkeminen esimerkiksi päivittäisenä työmatkana olisi kuitenkin varmasti melko rasittavaa.

Thanksgiving?

Kiitospäivä on nyt takana ja joulusesonki on avattu. Kaikesta hössötyksestä näki että kyseessä oli amerikkalaisille vuoden suurin juhlapäivä. Läheisessä ostoskeskuksessa palmuissa on jouluvalot paikoillaan ja jokaisessa kaupassa on aina naapuria parempi "holiday sale" meneillään. Samoin joissakin pihoissa on jo mitä ihmeellisimpiä jouluvalovirityksiä..

Kiitospäivänä emme kuitenkaan syöneet kalkkunaa ja kurpitsapiirakkaa vaan kävimme pyörimässä Stanfordin yliopiston kampusalueella. Tosi mukava paikka. Alueelle on vapaa pääsy ja siellä järjestetään jatkuvasti erilaisia tapahtumia.

Stanfordin sokkeloissa.
Syksyiset puistonpenkit Stanfordissa. Koko kampus oli täynnä pieniä puistoja ja taukopaikkoja.


Kuten kuvastakin näkyy Stanfordin kampusalueella kuljetaan yleensä pyörällä..

Loppuviikosta ehdimme muuttamaan lentorahdissa tulleet tavarat uuteen asuntoon ja "cable-guy" tuli asentamaan internet ja tv-liittymät. Sängyn, tv:n ym. kotiinkuljetukset sujuivat hienosti. Perjantaina palautimme väliaikaisasunnon avaimet ja siirsimme majapaikan Sunnyvaleen.

Toimituspäivä

Päivä ennen kiitospäivää alkoi vierailulla DMV:hen, eli ajokortteja, autojen rekisteröintejä yms. hoitavaan virastoon Kalifornian ajokortit tähtäimessä. Menimme sinne oppaamme Zivin neuvosta jo hyvissä ajoin, puolisen tuntia ennen viraston avaamista. Siihen aikaan jonoa oli oven edessä jo rakennuksen toiselle puolelle ja lisää porukkaa tuli koko ajan, joten alkoi hieman mietityttää kuinka kauan siellä oikein menisi.. Ennen ovien avaamista kaikille jonossa oleville jaettiin kuitenkin asiointia vastaava vuoronumero: rekisteröintiä yms. varten muodostuikin omat jonot ja eri ajokokeen suorittavia varten omat. Homma osoittautui tosi sujuvaksi ja ovien avaamisen jälkeen jouduimmekin jonottamaan vain vartin, jonka jälkeen pääsimme rekisteröitymään ajokortin hankkimista varten.

Tarvittavien tietojen antamisen ja näkötestin jälkeen oli vuorossa kirjallinen koe: 36 monivalintakysymystä joista maksimissaan 6 sai mennä pieleen. Kokeen kysymyksistä saa esimerkin täältä: Samples of Driver Tests. Koe oli saatavilla "monikielisenä", eli käännettynä lähes sadalle kielelle. Jostain syystä Suomea ei ollut kielivalikoimassa.. No, testi meni molemmilla kirkkasti läpi ja nyt meillä on väliaikaiset ajokortit ajokokeeseen (23.12) saakka. Suomen ajokortilla saakin ajella täällä väliaikaisesti vain kuukauden ajan.

Niin, tänään olikin varsinainen "toimituspäivä".. Iltapäivällä Best Buy toimitti viikonloppuna tilatun TV:n ja myöhemmin illalla paikallinen "unimaailma" toimitti maanantaina tilatut patjat uudelle asunnolle. Tällaisten ostosten kuljettamista itse täällä ei pahemmin näe, vaan toimitus kuuluu yleensä hintaan ja yleensä toimituksen osana laitteet myös kootaan toimintakuntoon. Toimituksista puheen ollen, sain tänään myös yhden odotetun soiton International AutoSourcelta: pari kuukautta sitten tilattu auto oli nyt valmiina luovutusta varten!

Pari pikaräpsyä vanhan asunnon parkkipaikalla:



Huom. erikoiset rekisterikilvet: virallisena rekisterinumerona on etulasiin liimattu tarra, kilvet tulevat joskus parin kuukauden kuluttua. Itse autosta lisää myöhemmin..

Huomenna onkin sitten kiitospäivä ja sen jälkeen "black friday" eli musta perjantai, joka on vuoden suosituimpia shoppailupäiviä. Useimmat kaupat avaavat jo aikaisin aamuyöllä, 04-05 aikoihin. Heh. Eikun sekaan vaan.

Muutto lähestyy.. taas

Täällä väliaikaisasunnossa on nyt oltu kolmisen viikkoa ja muutto uuteen, toivottavasti pysyvämpään vuokra-asuntoon lähestyy. Kävimme eilen hakemassa jo avaimetkin uuteen asuntoon joten kaikki on periaatteessa valmista muuttoa varten. Asunnon ja kaiken siihen liittyvän hankkiminen kuitenkin paljasti ensimmäistä kertaa sen että juuri maahan muuttaneena, ilman luottotietoja jne. yksinkertaisetkin asiat ovat täällä joskus uskomattoman monimutkaisia.

Kotivakuutuksen sai melko helposti. Suurimpana erona Suomeen oli vakuutettavan omaisuuden arvon hyvin tarkka määritteleminen sekä parikymmentä hieman oudompaa kysymystä, liittyen esimerkiksi kiinteistön myrsky- tai maanjäristyssuojauksiin.. Lisäksi piti miettiä kuinka suuren maksimikorvauksen hoito-ja lääkekuluihin tarvitsee siinä tapauksessa jos joku vieras loukkaa itsensä asunnossa esim. liukastumalla..

Kaasu- ja sähkösopimus tuli samalta yhtiöltä, Pacific Gas & Electriciltä. Täällä ei tietääkseni ole sähkön hinnan kilpailutusta tms. vaan kaikki ostetaan paikalliselta toimittajalta. Vesi- ja jätesopimus tehtiin Sunnyvalen kaupungin kanssa.

Ylivoimaisesti vaikeinta oli saada internet ja tv-liittymä. Tällä alueella nämä tulevat pääosin eri kaapelitoimittajilta (Comcast, AT&T, ...) sekä joiltain pienemmiltä satelliitti- tai antennitoimittajilta. Valinta niiden välillä oli siinä mielessä helppo että asuntoon ei ollut ilman erityisjärjestelyitä saatavilla kuin yhden toimittajan paketti..

Itse sopimuksen tekeminen taas oli melkoinen sirkus. Siihen ei riittänyt Suomen passi USAn viisumilla, USA:n luottokortti ja sosiaaliturvatunnus. Aikaa kului internetissä noin tunti, puhelimessa pari tuntia ja kahdessa eri liikkeessä yli 2 tuntia. Siinä ajassa meidät mm. todettiin "korkean riskin asiakkaiksi" joille tarjottaisiin ainoastaan "rajoitettuja palveluita" huomattavan suurta ei-palautettavaa "panttia" vastaan. Grr! Lopulta kuitenkin selvisi että asunnolla oli oma yhteyshenkilö AT&T:llä jonka kautta sopimuksen tekeminen onnistui ongelmitta ja ilman ylimääräisiä rajoitteita. Tulossa on 18Mb/s yhteys, noin 400 kanavaa, yli 100 HD-kanavaa ja On-Demand/Pay-Per-View palvelut.

Sitten se asunto. Siirsimme jo pari lentorahtina tullutta laatikkoa sinne odottelemaan muuttoa, joka tapahtuu varmaankin heti kiitospäivän jälkeen perjantaina. Tässä on siis seuraava viikko aikaa käydä ostamassa sen verran täydennystä että pärjäämme muuttokontin saapumiseen asti.

Näkymä makuuhuoneen ikkunasta & parvekkeelta.

Pesukone ja kuivaaja.

Masi pöljäilee parvekkeella.

Yksi kolmesta vaatehuoneesta.


Masi ihmettelee tyhjää asuntoa ja kokolattiamattoa. Vasemmalla takka.


Takapihalla: oma portti kauppakeskukseen.


Ja asiasta toiseen: löytyipä älyttömän hyviä snackseja Whole Foodsista -- paremmin omaan makuun sopivia kuin esimerkiksi Chilikaupan Habanero-sipsit. Nom nom nom..

Aikaerosta

No niin. Kahdessa viikossa ehtii jotenkin tottua uuteen aikaan, tosin vieläkin illalla alkaa kummasti torkkumaan normaalia aikaisemmin ja aamulla taas herää aina ennen kuin kello ehtii soida. Sisäisen kellon siirtämisen jälkeen (-10 tuntia) yksi hauska kokeilu onkin palata muutamaksi päiväksi takaisin "vanhaan aikaan" lähtemällä esimerkiksi työmatkalle..

Riippumatta lähteekö matkaan aamu- vai iltalennolla, on heti edessä ensimmäinen ongelma: aamulennolla lähtiessä täytyisi alkaa "yöunille" heti aamusta, kun taas iltalennolla pitäisi yrittää valvoa koko seuraava yö, jotta perille päästyään olisi edes suunnilleen oikeassa ajassa. Kummassakin tapauksessa sisäinen kello on kuitenkin eri mieltä siitä mitä pitäisi tehdä. Joillakin sisäisen kellon siirtäminen tapahtuu kuulemma melko helposti. Kuitenkin omien kokemusteni mukaan esimerkiksi nukahtaminen onnistuu ihan normaalisti, mutta riippumatta kuinka väsynyt on tai kuinka pitkään pitäisi levätä, parin tunnin jälkeen uni vain loppuu kesken. Eli väsyttää, mutta ei nukuta. Tai jotain.


Paluumatkalla Lontoossa valmiina nousemaan San Franciscon koneeseen. Paluumatka muuten piteni mukavasti poikkeuksellisen kovan tuulen vuoksi joka viivästytti kaikkia Lontoon kautta kulkevia lentoja.

Joku väitti että sisäisen kellon siirtelyssäkin kehittyy. Niinpä kai. Ei kai kyse ole mistään erikoisemmasta kuin esimerkiksi vuorotyöhön sopeutumisessa. Kuitenkin harjoituksen ollessa vasta alussa (hyviä) vinkkejä otetaan vastaan!

Pientä ruuhkaa moottoritiellä ja muuta

Omenavarkaissa olen käynyt mutten taida sirtuunavarkaisiin lähteä täällä..

Täällä on aika paljon oravia ja Masihan rakastaa jahtailla niitä ja koettaa saada niitä kiinni.
Ja Masihan menisi vaikka puuhun niiden karvaisten kavereiden perässä.

Pääsin kokemaan keskiviikkona ensimmäisen kunnon ruuhkan kun ajelin San Franciscon lentokentälle. Hitaasti 15 mailin tuntivauhtia matelin kentälle, välillä pysähdellen Highway 101:sellä. Luulin, et olen kokenut Suomessa kunnon ruuhkia mutta tuo oli jo jotain, 4 kaistaa pahimmillaan seisoi paikoillaan!
Käytiin tänään katsomassa ja tarkistamassa uusi asunto. Huomenna saadaan avaimet ja sitten päästään pikku hiljaa muuttamaan.

Lentokontti ja lankaostoksia

Perjantaina tuli lentokontti, jossa oli tarpeellisia tavaroita kuten Leenan nyplingit ja muut käsityöt, kamera ja tietokone. Nyt eletään taas pahvilaatikkojen keskellä hetki kun ei noita kannata tänne väliaikaiseen asuntoon sen enempää purkaa. Toiveissa on että muutto tapahtuisi parin viikon päästä.

Mutta kuitenkin, Leena sai omat neulepuikkonsa. Mun piti etsiä heti lähin lankakauppa. Purlescense Yarns löytyikin Sunnyvalesta aivan tuon meidän tulevan vuokra-asunnon läheltä.
Voi niitä ihania lankoja ja värejä joita siellä oli, mulla meni ainakin puoli tuntia et hypistelin ja ihailin niitä lankoja. Ostin neljä lankakerää; vaalean ruskean, punaisen, vihreän ja sinisen aikomuksena on tekaista niistä meille joulusukat takan eteen roikkumaan.

Ostoksilla

Kävimme viikonloppuna tutustumassa Great Mall of the Bay Areaan, eli yhteen lähistön suurimmista ostoskeskuksista. Mountain Viewistä sinne ajelee noin 20 minuutissa moottoritie 237:aa pitkin.

Hiljainen moottoritie, sunnuntaina noin klo 10.30. Moottoriteillä nopeusrajoitus on 65 mailia tunnissa ja joillain pätkillä 70. Rajoituksia noudatetaan melko tarkasti ja liikenne ei yleensä liiku ainakaan kovempaa..


Tässä ollaan jo lähempänä ostoskeskusta. Kuva on vähän huono, mutta taustalla näkyy mukavasti koko aluetta ympäröivä vuoristo.


Parkkipaikalla, sisäänkäynnin numero 3 kohdalla. Tämä "mall" on kuin Grapevine Mills Dallasissa, eli kaupat ovat yhdessä kerroksessa ja niitä ympäröi iso parkkipaikka. Sisäänkäyntien yhteydessä on tietysti kartat (klikkaa "View Center Map") joista näkee mihin kannattaa suunnistaa jos on tullut ajettua väärälle sisäänkäynnille.


Hieman yllättäen ostoskeskuksesta löytyi myös tutumpi tervehdys.

Olimme perillä hieman ennen yhtätoista, jolloin suurin osa kaupoista avaa sunnuntaisin. Muutamassa liikkeessä taisi olla hyvät kampanjat menossa koska eteen oli kasaantunut ihan kunnon jonot.. kuulemma samanlainen meininki kuin Hullujen Päivien ryntäilyissä.

Ostoskeskuksessa oli tavallisten liikkeiden lisäksi myös monen merkkiliikkeen ns. "outlet" -myymälöitä, joissa kaupataan esim. edellisen malliston tuotteita huomattavasti edullisemmin. "Mall" -sanastoon kuuluu myös "Food Court", eli yhtenäinen alue johon on koottu kaikki ruokapaikat. Pöydät yms. ovat yhteiset kaikille joten porukasta jokainen saa hakea sitä ruokaa mitä haluaa ja istua saman pöydän ääreen syömään. Ostosten välissä voi vaikka käydä keilahallilla tai 20-salisessa elokuvakeskuksessa tauolla. Täytyy myöntää että kokonaisuutena "Great Mall" ei ollut yhtään hullumpi paikka: sujuva liikenne niin sisällä kuin ulkona, siisti ja viihtyisä ympäristö sekä melkein mitä tahansa löytyy ja yleensä hyvinkin sopivaan hintaan. Turhien ostosten tekeminen on tehty erittäin helpoksi!

Las Palmas

Kävimme tänään tekemässä vuokrasopimuksen. Olihan tuo hieman erilaista kuin Suomessa, ensinnäkin allekirjoituksia tarvittiin lähes kymmeneen eri lomakkeeseen joista jokaisessa sitoutui olemaan haastamatta vuokranantajaa oikeuteen eri syistä.. Toinen erikoisuus oli pantti/vakuusmaksuviritys, josta en ole vieläkään ihan perillä kuka nyt maksaa ja kenelle. Yksityisen vuokranantajan kanssa asioidessa homma olisi ollut ehkä hieman helpompaa. Tai mistäpä sitä tietää..


Pyörimme myös hieman tulevan asunnon ympäristössä. Yksi mukava löytö oli Las Palmas Park joka löytyy ihan kävelymatkan päästä. Puistossa oli tenniskenttiä, grillauspaikkoja ja keinotekoinen "saari", jonka ympäriltä - kuten kuvastakin näkyy - oli tänään vedet kadoksissa..


Puisto oli ihan mukavan kokoinen ja sen laidalla oli vielä oma aidattu koirapuisto. Koirapuistossa oli melkoisesti vilinää ja lisäksi yhteiseen käyttöön tarkoitettuja palloja, frisbeitä ja juomapaikka.


Paluumatkalla iski jokin kummallinen idea ja kävimme In-N-Out Burgerissa hakemassa "double-doublen" ja "cheeseburgerin". In N Out on vähän toisenlainen ketju kuin esim. McDonalds tai Burger King: menussa on vain kolme vaihtoehtoa (plus, heh, lisäksi "salainen menu"), sapuskat tehdään tuoreista eikä pakastetuista aineksista ja kaikille työntekijöille maksetaan yli Kalifornian minimipalkan (joka taitaa olla $8 / tunti).

Jes, hyvää oli! Tästäköhän se viikottaisen menun vaihtuminen "paikalliseksi" alkaa..

Vuokra-asunto

Tänään oli toinen tutustumispäivä alueen asuntoihin. Kävimme monissa huoneistoissa ja erillistaloissa, pääasiassa Mountain Viewin, Cupertinon ja Palo Alton alueella. Päätöksen tekeminen asunnosta on melko vaikeaa koska asuinalueista ei oikein ole kunnollista käsitystä vielä.. Onneksi Dwellworksin opas Ziv osaa kertoa lähes kaiken tarpeellisen, muuten emme olisi päässeet varmaan yhtään eteenpäin.

Finaaliin selvisi kolme vaihtoehtoa.

1. Erillistalo, 4 makuuhuonetta, Monta Vista / Cupertino
- 2400+ sqft, eli yli 220 neliötä vuorten juurella. Tilaa olisi ainakin..
- Yksityinen, aidattu asuinalue
- Melko syrjässä, lähin kauppa noin kilometrin (!) päässä

2. Huoneisto, 2 makuuhuonetta, "Avalon Towers on the Peninsula"
- Alueen ainoa "high-rise", eli noin 10 kerrosta
- San Antonion ostoskeskuksen (Wal-Mart, Target. Whole Foods, ...) vieressä

3. Huoneisto, 2 makuuhuonetta, Cherry Orchard / Sunnyvale
- Sunnyvalen keskustassa. Kaikki on kävelymatkan päässä; kahvilat (Peet's / Starbucks), ravintolat, kaupat, elokuvateatterit, kirjasto, puistot, ...
- Melko iso mutta rauhallinen alue. Oma koirapuisto!
- Suunnilleen sama varustelu kuin muissa saman hintaluokan huoneistoissa; uima-allas, kuntosali, grillauspaikkoja, omat parkkipaikat ja "kerhotila"
- Omassa huoneistossa kaasulla toimivat liesi&takka sekä vähän tutummat pesukone&kuivaaja.
("Cooking with Gas" oli paikallisten ja oppaan mielestä kova juttu, saapa nähdä onko siinä perää..)

Päädyimme näistä vaihtoehtoon 3, eli Cherry Orchardiin, josta saimme mukavan asunnon ylimmästä kerroksesta. Vielä yhtenä vaihtoehtona oli samasta "asuntolasta" kolmen makuuhuoneen "townhome" mutta valitsimme tuon pienemmän lähinnä vähän paremman sijainnin vuoksi (lisäksi se oli yhdessä tasossa kolmen makuuhuoneen ollessa 2-kerroksinen). Kuvia ja ihmeellinen mainosvideo alueesta löytyy täältä.


Varattu asunto hienosti merkattuna punaisella neliöllä. :)

Muutto on tämän kuun loppupuolella, muuttokontti huonekaluineen tulee toivottavasti ennen joulua..

Sitä sun tätä

No niin, tässä ois muutama sekalainen kuva viime päiviltä.

Pelikaaneja tai jotain.

Masi läähättää koirapuistossa.

Pysäkki Mountain Viewin keskustassa. Juna kulkee tuosta muutaman kerran tunnissa.
Lehtiä kadun varressa.


Läheinen "motor home park".

Masi ja käpy. Aika hauska.

Halloweenin jälkeisenä aamuna.


Domino, eikun ... keksejä. Taustalla chocolate-marshmallow patukka.

Lehdet kellastuvat. Kyllä se talvi tännekkin on tulossa.

Alueeseen tutustumista ja lähiruokaa

Tälle päivää oli luvassa paikallinen opas tutustuttamaan meitä tähän alueeseen. Ziv on oikein mukava nainen ja hän auttaa meitä näinä ensimmäisinä viikkoina hoitamaan mm. sosiaaliturvatunnukset ja avustaa asunnon etsinnässä. Ensiksi vuorossa oli "area orientation tour" jossa Ziv ajelutti meitä Shoreline Lakella, joka on todella kaunis virkistyspuisto ja sitten eri asuinalueilla; Palo Altossa, Sunnyvalessa, Los Altosissa ja ison pahan omenafirman pääpaikassa Cupertinossa. Pääkadut alkavat vähitellen hahmottua vaikka eri "kaupunkien" eroista ei vielä osaa sanoa paljoakaan.

Shoreline Lake:n virkistysalue

Hän kertoi meille myös muutamasta hyvästä ruokakaupasta. Ensimmäisenä Whole Foods ketju, jossa kävimmekin myöhemmin illalla. Mahtava paikka, täynnä paikallisia, tuoreita hedelmiä ja vihanneksia, leipiä, juustoja, kalaa ja lihoja sekä oluita&viinejä. Koko kauppa oli suunnilleen Linnanmaan lähimarkettien kokoinen.

Kalifornian siisteysintoilua. Nämä olivat tässä kuulemma jo ennen kuin sikainfluessasta tiedettiin mitään.

Whole Foods, vihannesosasto.

Siideriä?

California Pale Ale