sunnuntai 30. syyskuuta 2012

I am sailing



Olin taas reilu viikko sitten harjoittelemassa purjehtimisen perusteita. Kuten kuvista näkyy aallot ja tuuli olivat hurjat, mutta eipä muuta kuin vene lähtökuntoon ja ulos satamasta. Seilailin satamasta reilun vartin matkan Charles Riveriä Bostonin keskustan kohdalle, ylemmässä kuvassa näkyy mm. Prudential Tower.

Noin tunnin jälkeen lähdin takaisin satamaa päin, jolloin purjeveneen 'ominaisuudet' tulivat ensimmäistä kertaa oikein kunnolla tutuksi. Tuulen suuta oli nimittäin täysin satamasta pois päin ja koska veneellä ei voi purjehtia suoraan tuulta vasten (miten se muka toimisi?), piti koko paluumatka kiemurrella kohti satamaa. Nämä Mercuryt, kuten useimmat nykyaikaiset purjeveneet, pystyvät purjehtimaan maksimissaan n.45 asteen kulmassa tuulta päin. Jos kulma menee sitä pienemmäksi purje alkaa "lepattaa" ja vauhti pysähtyy.. Käytännössä tämä tarkoitti sitä että vartin menomatkaan verrattuna paluumatkassa kului lähes kaksi tuntia (tekniikassa voi toki olla pienen pientä hiomista). No, reissu oli kuitenkin hyvää harjoitusta ja varsinkin tuulta päin tehtäviä käännöksiä tuli harjoiteltua ihan urakalla. Kyllä se paatti kääntyy kun ottaa vaan tarpeeksi vauhtia ..

tiistai 18. syyskuuta 2012

Imaginaerum

Suomalainen laulu-ja soitinyhtye Nightwish esiintyi eilen Worcesterissa (tai kuten paikka täällä lausutaan: 'wuusta') osana uusimman levyn mukaan nimettyä Imaginaerum -kiertuetta. Esiintymispaikkana oli vanhasta teatterista keikkapaikaksi hauskasti muutettu Palladium.



Keikan alussa vähän ihmetytti että mitenkäs tämä intro kuullostaa jotenkin tutulta.. kunnes parin tahdin jälkeen välähti. Tässä video samanlaisesta aloituksesta. Bändin mukana oli myös kuudes jäsen joka soitti jotain säkkipillin tapaista. Liekkö sama kaveri joka vinguttelee myös uudella levyllä. Nightwishin omalaatuinen tyyli osui ja upposi, ainoa harmituksen aihe tuli siitä että Suomen lippu ei tullut mukaan ..

Edit: Jahas, pari viikkoa tämän keikan jälkeen Nightwish ilmoittikin yllättäen laulajan vaihdoksesta. Tuuraajaa näkee mm. 10. marraskuuta Hartwall areenalla.

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

Tuulen viemää


Community Boating (CBI) on kaikille avoin "veneseura" joka on vuodesta 1946 pyörittänyt kaikenlaista veneilyä Bostonin läpi kulkevassa Charles Riverissä. Yhtenä seuran tavoitteista on ollut antaa kaikille mahdollisuus (purje)veneilyyn, eli siis tarjota koulutusta sekä veneiden ja varusteiden vuokrausta kohtuullisella hinnalla. Nykyisin Community Boating on näkyvä osa Bostonia ja sillä on oma toimistorakennus, koulutustiloja ja melkoinen määrä erilaisia pieniä purjeveneitä.


Ihan suoriltaan purjeveneen kyytiin ei pääse muuten kuin matkustajana. Eipä siis muuta kuin koulun penkille. Koulutus alkaa tutustumisella josta siirrytään "rigging" koulutukseen ja testiin. Rigging tarkoittaa veneen valmistamista ajokuntoon, eli kölin, peräsimen ja purjeen/purjeiden laittamista paikoilleen. Tässä vaiheessa tuntui että oli tullut ensimmäistä kertaa englannin alkeiskurssille sillä omituisia sanoja ja lauseita tuli sitä vaihtia ettei sanakirjastakaan olisi ollut mitään apua - esim: "main halyard", "grommet", "cleat", "jib" sekä tietysti "verge of a luff". Mikähän siinä on että veneilyssä(kin) on pitänyt kehittää oma salakielensä niin että lajista mitään tietämättömien on mahdollisimman hankalaa ymmärtää mistä puhutaan. Jonkin ajan päästä uudet sanat alkoivat kuitenki löytää paikkansa ja useimmille löytyi ihan hyvä selityskin..


Seuraava vaihe oli "shore school", joka tarkoitti parin tunnin opetusta purjeveneilyn perusteista. Mitä merkitystä tuulen suunnalla on? Mitä vipuja pitää vääntää että paatin saa kääntymään tuuleen päin? Milloin on vaarana saada puomista päähänsä? Ja tietysti mitä kannattaa tehdä kun vene lopulta kellahtaa ympäri? CBI:n sivuilta löytyy hyvä yhteenveto teoriasta.

 

Riggingin ja shore schoolin perille menoa testataan kahdella testillä. Ensimmäinen on rigging test, jossa täytyy käytännössä näyttää että rigging koulutuksen opit ovat menneet perille. Toinen osa on suullinen koe jossa teoriasta ja perusteista kyseillään tärkeimmät osat. Hyväksyttyjen kokeiden jälkeen voi vapaasti käyttää kaikkia CBI:n Cape Cod Mercury purjeveneitä, mutta vain hyvässä säässä ja yhdellä purjeella. Mercuryt ovat ihan mukavan kokoisia, n. 4.5 metrisiä paatteja johon mahtuu vielä useampi kyytiläinen.. tosin "peruskortilla" ei matkustajia vielä saa ottaa mukaan, vaan siihen vaaditaan ns. Helmsman testin suorittaminen.



Kävin Rigging classin aiemmin tällä viikolla ja tänään vuorossa oli shore school sekä aiemmin mainitut liittyvät testit. Testit menivät läpi vaikka muutama "pikku juttu" unohtuikin.. Sää oli ensimmäiselle purjehduskerralle täydellinen: lämmin, aurinkoinen iltapäivä ja pieni tuulenvire. Eipä muuta kuin vermeet niskaan ja tuulen vietäväksi pitkin Charles Riveriä! Kuten kuvasta näkyy joella oli muitakin mutta kokeneemmat seilaajat joustivat mukavasti nähdessään hieman haparoivan paatin.. Vesillä ollaan onneksi ihan erilaisella mielellä liikkeellä kuin maantiellä. Ja eikä veneissä taida olla tööttiäkään. Seuraavaksi vuorossa on treeniä, opettelua ja harjoittelua ja Helmsman testin suorittaminen.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Horn Pond

Mukavat ulkoilukelit jatkuvat ja kävimme eilen kiertämässä Horn Pondin, joka on Woburnin kaupungissa sijaitseva lenkkeily/ulkoilu/kalastusalue. Lisäksi se on tosi näppärän matkan päässä - sinne on vain noin 10 minuutin matka taloltamme (no autolla tietysti).

Lammen ympäri kulkeva reitti on melkein koko matkalta asfaltoitu, joten mistään erämaassa samoilusta ei ole kyse. Pääreitiltä voi kuitenkin poiketa vähän sivummalle esim. Mt. Towanda "vuorelle", hiekkakuopille tai läheiselle suolle. Itse lammella voi kalastaa tai kajakoida, mutta moottoriveneillä pöristely on kielletty. Kielloista puheenollen, jos koiran erehtyy päästämään lammella hihnasta irti, napsahtaa siitä mukava $5000 sakko. Siis viiden tonnin sakko.


Matkalla törmäsimme myös joutseniin jotka kuulemma voivat olla välillä melko äkäisiä. Masikin pysyi suosiolla kauempana näistä pahamaineisista linnuista.


Välillä reitti kulki pienen metsän poikki. Kuvassa näkyvä pätkä onkin reitin syrjäisimmältä osuudelta.
Eilinen lenkkimme kesti noin tunnin ja oli ihan sopiva helteestä huolimatta, sillä reitin varrella oli useita varjoisempia paikkoja. Horn Pond osoittautuikin tosi mukavaksi alueeksi "kaupungin keskellä" ja siellä tulee varmasti vierailtua useamminkin.